Uuteen elämään -albumin laulujen tekstit
(Magnum Music 2007)
Uuteen elämään
(Damage done)
(säv., san. Magnus Fridh, Pelle Nylén, Mårten Sandén
suom. san. Sari Matala)
hän oli sun ensirakkaus, kyllä tiedän
sä loistit uskallusta kaiken loppuun viedä
missä on nuo tunteet nyt, taksinpenkillä oot kysellyt
lähdet pois, hän ei nää, ei välitä eikä varmaan ees kaipaa
otat suunnan uuteen elämään ja heräät näkemään
en enää orjaks jää
hän sai sut liian paljon uhraamaan
kun hän ei oo tosissaan
koskaan ollutkaan
sä suuntaat tänään uuteen elämään
kauneimmat haaveet hautaamaan aina jouduit
anteeksipyyntöjäkään et sä liioin kuullut
pettymyksiin karvaisiin aikaa myöden jos tottuukin
silti arpia jää ärsyttämään eikä kestää voi enää
otat suunnan...
katso pois kun pyytää takaisin
käänny pois, hän ansaitse sua ei
pidä pääs edessään kyyneleet auta ei
otat suunnan...
sä suuntaat tänään uuteen elämään
suuntaat tänään uuteen elämään
Tähdenlento
(säv. Petri somer, san. Lasse wikman)
jälleen koittaa tuo hetki jolloin nukahtaa
uni voittaa ja kuljettaa pimeän taa
tähti lentää, haaveeni kauas viedä saa
sinne entää missä toiveiden maa
sitä toivon mä kulkiessain, kaikkiin sydämiin valoa vain
sekä tuon liekin joka kauas loistaa
muiden kyyneleet pyyhkisin pois, ystävyydestä laulu vain sois
hetkeksi jos voisin murheet unohtaa
tähdenlento nyt uniani kuljettaa
toive hento, tuikkimaan se tähdet saa
kohta herään ja kaiken silloin ymmärrän
palat kerään ja näen niissä ystävän
sitä toivon...
joskus mahdotonta haluaa
ja huomaa, että lähes kaiken tavoittaa
sitä toivon...
Miss July
(säv., san.Magnus Funemyr
suom. san. Sari Matala)
jään hämärtyvään iltaan yksin lepäämään
hän tulee ilman lupaa vieden viileän
minä antaudun syliin heinäkuun
kokonaan oon sun niin kuin mies vain olla voi
hei Miss July tuot mulle kesän aina uudestaan
Miss July, en ketään toista vois rakastaa
vain Miss July näin minut huumaa
kietoo kuumuuteen niin suloiseen
Miss July
mä mietin missä kuljet kun syksy vallan saa
kuka lämpöös sulkeutuu, en tietää tahdokaan
minä antaudun...
hei Miss July...
joka vuosi häntä oottamaan
jäädä saan ja kesää kaipaamaan
hei Miss July...
muttei piittaa Miss July
sydämet särkyneet kerää vain
ou Miss July
Sinut tahdon kokonaan
(Hold you til' the end)
(säv., san. Dee Adam, Jane Dobbins, Carl Utbult
suom. san. Janne Raappana)
enää yksin en voi olla, nyt mä tiedän sen
sua kaipaan, mulle taivaan tuot mun sydämeen
minä vannon: en mä koskaan luotas mee
sinun vuokses teen kaiken minkä teen
ja en luovuttaa voisi milloinkaan
sinut tahdon kokonaan elämääni jakamaan
mä en luovuttaa voisi milloinkaan
kaikki muu pois katoaa kun sun vierees tulla saan
sinut tahdon kokonaan
sinut tunnen kun silmät suljen sua miettien
kauneimpaan uneen vaivun, sinä täytät sen
vaikka tiedän ettei helppoo kaikki oo
sinun vuokses mun sydän palakoon
ja en luovuttaa...
olet tärkein päällä maan
sinua yli kaiken rakastan
ja en luovuttaa...
...sua yli kaiken rakastan
Mä tuun sun luo
(säv. N. Pukela, san. N. Penna )
kasvoilla kevään ensi tuulet
muistoissa kylmä talviyö
radiossa luvattiin taas poutaa
mun sydän se hulluna lyö
mitä siitä, se onhan sen työ
vapaana voin kesän lentää, siivet kestää
ja päivät pitenee
mut estä en jos löydän jostain maailmalta oikeen rakkauden
vapaana voin kesän lentää, siivet kestää
ja taivas hymyilee
hei odota siellä mun oikee, mä tuun sun luo
kaduilla hiekat menneen talven
jo kahvilassa Mambaa soitetaan
nuo kaksi löytäneet on jotain
mistä mitään tiedä mä en
kunnes löydän mun rakkauden
vapaana...
vaikken sun nimeäs mä tiedäkään
kai susta hetken ajan unelmoida saan
vapaana...
Satu meidän rakkauden
(säv. Samppa Komokallio, san. Juri Lindeman)
saavuthan sä ennen kuin mä huomaan pois sun lähteneen
kaaduthan sä minun syliini taas jälleen uudelleen
onkohan tää enää pelkkää toiveunta vain
yksinkö mä sitä nähdä sain
sä muistatko kun olimme niin ja aamuun asti suudeltiin
sä tiesitkö sen et´ huominen olikin niin surullinen
satu meidän rakkauden
mietitkö sä sitä koskaan mitä meillä olla vois
heititkö sä sinun tunteesi mun luota eilen pois
oonkohan mä enää pelkkää turhaa roinaa vaan
muistoni mä silti pitää saan
sä muistatko...
taas vaatii se entinen
taas tahtoo osaansa sen
saan kestää unelmien pettävän, tiedän
sä muistatko...
saat muistamaan
(When you´re gone)
(säv., san. Magnus Fridh, Marcus Svanberg, Oscar Söderberg,
suom. san. Juri Lindeman)
oot jäänyt mun mieleen, enkä voi unohtaa
taas tajuan vieneen kaiken muun taa
sä saat mut muistamaan minkä jätin taa
tänään huomaan vaan, mä sua tahdon rakastaa
voiko mulle käydä niin vaikken usko ihmeisiin
kaikki muistot, syksyt, puistot saat muistamaan
tunne tuttu polttaa taas, uskallanko soittaakaan
oon miettinyt ja pelännyt, kuinka kaipaankaan
saat muistamaan
mietin taas kerran sun hymyäsi
leikinkö turhaan minun tunteillani
kai aika haavat parantaa, mut en voi unohtaa
sä saat mut kaipaamaan ja tuun taas nimees huutamaan
voiko mulle...
sua aijon odottaa vaikka kuinka kauan vaan
tää meidän juttu ei oo loppu
me kaksi yhteen kuulutaan
voiko mulle...
pystyn taas nukahtamaan
(säv., san. Markus Salo)
kauaksi kuljin, että oppisin niin
itseni löytämään, uskomaan unelmiin
jokainen askel mua muistuttaa
sydämmein huokaa kaipuutaan
niin mä raivaan tien sun sydämeen
sielu on tulta iltaan hiljaiseen
muuta en toivokkaan
jos vain sut syliini saan
pystyn taas nukahtamaan
sä seuraat mua täällä missä vain kuljenkin
ohjaat mun tietä, ainakin luulen niin
tiesit jo silloin, että sua kaipaisin
nyt kaiken sen tahdon takaisin
niin mä...
Enkeli
(säv., san. Sari Matala)
tää outo juttu toistuu joka yö mun unissain
se saa mut aina valvomaan
ei täysikuuta eikä kauhuleffaa karmivaa
ja silti mieli vauhkoaa
se tuntuu niin kuin joku astuisi mun huoneeseen
ja jäis mun viereen seisomaan
ei sanaakaan vaan hiljaa siinä katsoo nukkuvaa
kuin jäisi unta turvaamaan
ei painajaista kuitenkaan vaan jotain paljon kauniimpaa
oon kenties saanut enkelin mun öitä valvomaan
hän mua suojaa siivillään, en enää pelkää pimeää
hän minut valoon saattaa, aamuun kuljettaa
kun aamuyöllä herään, lähtenyt hän on jo pois
jään vielä sänkyyn lepäämään
ja tuntuu niin kuin vierelläin se tuttu lämpö ois
taas vaivun uneen pehmeään
ei painajaista...
mä en tiedä onko tää kaikki totta
voinko laisinkaan järkeeni mä luottaa
ei painajaista...
Ottaa syliinsä yö
(säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman)
joskus vain elämä työntää toisen kauemmaksi pois
vaikea on silloin myöntää ettei ilman olla vois
polttava on joskus kaipuu, mieli vähän eksynyt
se yöhön hiljalleen vaipuu kun sä totta olet nyt
ottaa syliinsä yö, kuiskaan tähän jään
vain sinä voit janoni sammuttaa
ilta valoa syö, sulaa varjo pimeään
muu maailma ei meitä kiinni saa
silloin ymmärrän, että ihan kaikki on tässä
kanssasi kuljen yön selkään, tunnen tuoksun jokaisen
eroa sinusta pelkään, siksi irti päästä en
eteenpäin tunne tuo kantaa, täynnä toiveita on tie
ja melkein kaiken se antaa, meitä syvemmälle vie
ottaa...
kun aamu tuo ensi säteen
hymyilet ja tartut käteen
siihen on hyvä nukahtaa
ottaa...
Pilvilinna
(säv. Samppa Komokallio, san. Juri Lindeman)
uskoisitko sen, jotain meiltä puuttuu
asiatko vai ihmiset ne muuttuu
eihän rakkaus aina ole varmaa
olikohan tää kaikki pelkkää harhaa, pystytkö kertomaan
kai huomasit sen, tänään tajusin mä vihdoinkin
pilvilinnaa ei voi asuttaa
kauan taistelin kunnes ymmärsin, en voi enää odottaa
pienen hetken vain kaikki täällä käydään
vuodet kiireiset ohitsemme kiitää
kuinka sanoisin etten sua loukkaa
löytää tahtoisin paikan josta alkaa elämän uudestaan
kai huomasit sen...
ja niin kun öisin unta en saa
mietinkin, mä pystynkö luopumaan
taas valvottaa tuttu haaveeni mun
takaisin mä tulisin luokses sun
kai huomasit sen...
Vierellesi jään
(säv., san. Sari Matala)
mä huomaan sinun itkeneen
on ilta, keitän sulle teen
ja istun vierees kuiskaten: kulta hei
sä katsot minuun vaieten
nään, juuttunut oot menneeseen
ja jokin sua satuttaa
jos antaisit mun auttaa
en poistaa voisi päivääkään
mut helpottaa voin elämääs
jos maailmaasi tilaa jää
sen täytän mielellään
mä kanssas tahdon yrittää
tuon suuren meren ylittää
näin yhdessä me selvitään
mä vierellesi jään
mä otan kätes käteen mun
on hiljaista ja vihdoin kun
mä aion nousta, sanot sen: kulta hei
sä kerrot jonkun lähteneen
niin rakkaan sinut jättäneen
oon tässä, sua kuuntelen
en koskaan luotas mee
en poistaa...
mä otan kätes käteen mun
on hiljaista ja vihdoin kun
mä aion nousta, sanot sen: kulta hei
en poistaa...
näin yhdessä me selvitään
mä vierellesi jään
|