Vaarallinen nainen -albumin laulujen
tekstit
(Bluebird/BMG 2003)
Menneisyys on hymynä huulillain
(säv., san. Kaj Jämsä)
aurinko taas painuu iltaan
päiväkirjaa selaan yksin vuoteellain
muistoihin vaivun aivan hiljaa
sanat kauniit koskettaa sieluain
ne muistaa taas illan kauneimman
ne muistaa yön loppumattoman
menneisyys on hymynä huulillain
uudestaan sinut löydän sivuiltain
menneitä ei takaisin kai saa
muistoja päiväkirjaan vaalitaan
silmät painuu vihdoin uneen
päiväkirja putoaa käsistäin
kosketukses tunnen vielä uuden
ja hetken olet siinä sylissäin
mä koen taas illan kauneimman
mä koen yön loppumattoman
Salaperäinen
(säv, san. Petri Munck)
kylmä syksy-yö, sade rankka lyö
ja tuuli ulvoo kuin sudet kuuta vain
mietteissäin kuljen näin yksin eteenpäin
täysin ymmärrä en mitä oikein tapahtui
tanssin jälkeen lähdit, et sanonut ees hei
mä pöytään yksin jäin ihmeissäin
kirkkain olet tähteni mun
sydämeni mun olkoon sun
miksi lähdit, en tietää kai saa milloinkaan
kirkkain olit illassa tän
sateisen ja niin hämärän
salaperäinen vain olit, mut jäin suhun kii
jäin unelmiin
kylmä syksy-yö, tunteet lujaa lyö
mietin vain mitä tein…vai teinkö mitään, kertokaa!
miks mä uskaltanut en antaa kuin vain palasen
siitä mitä antaisin jos mun sä oot
tanssin jälkeen lähdit, jäin vain katsomaan
en lähtenyt perään sun, mä väärin tein
vielä kerran jos sut nään, en sua päästäis lähtemään
ennekuin mä kertoisin mun rakkauden
Kestää en voi kauempaa (Nånting har hänt)
(säv. Johnny Thunqvist, san. Kaj Svelling, suom. san.
Jorma Toiviainen)
jälleen kerran tänne ulos jään
ja sen verran mä ikkunastas nään
verhon takaa tuttu hahmo häivähtää ja sitten häviää
nyt valot sammuu pois, kai tää toisin mennä voinut ois
en kestää mä voi kauempaa
jos totuutta en mä nyt selville saa
kestää en voi kauempaa
tää niin, satuttaa
onko luonasi toinen, nyt on kysymys tää
vaiko oikkujas vain nää
ja mitä tapahtuu kun yö saapuu
hyvin kai mennyt tää on, eikö vaan
ja siks en nyt tiedä ollenkaan
mistä kenkä sulla oikein puristaa
onko tää siis vakavaa
nyt valot sammuu pois, kai tää toisin mennä voinut ois
tuntees jos on jäähtyneet, kerro kaikki mulle tuo
niin milloinkaan mun askeleet ei enää tuu sun luo
Vaarallinen nainen
(säv., san. Kjell Gustavsson, suom. san. Jorma
Toiviainen)
silmäsi kuin magneetit, irti ei voi päästä
kiinni kun jää katseeseen
ja tunne sun kuin tulta on, se kohdettaan ei säästä
kuuman tuhkan tuo sydämeen
ou oo oo vaarallinen nainen kutsuu leikkiin rakkauden
ou oo oo oot vaarallinen nainen ja sä kyllä tiedät sen
ou oo oo
taas mä näin kun polvilleen yhden miehen raavaan
jälleen laitoit nauraen
ja sydämen sä hältä veit, sitten suolaa haavaan
kerroit hän on entinen
ou oo oo vaarallinen nainen kutsuu leikkiin rakkauden
ou oo oo oot vaarallinen nainen ja sä kyllä tiedät sen
ou oo oo
se kohta nähdään kuka kenet valloittaa
kun kaikki peliin laitetaan
jos hyvin siinä käy niin on kaksi voittajaa
ja häviä ei kumpikaan
sä vaarallinen nainen oot siks´ toiset eivät kelpaa
sinut tahdon valloittaa
ou oo oo, vaarallinen nainen kutsuu leikkiin rakkauden
ou oo oo, oot vaarallinen nainen ja sä kyllä tiedät sen
ou oo oo, vaarallinen nainen kutsuu leikkiin rakkauden
ou oo oo, oot vaarallinen nainen ja sä kyllä tiedät sen
ou oo oo
Kuun sillalla tanssitaan
(säv., san. Kaj Jämsä)
tuu täyttämään toiveeni mun
tuu maailmani sekoittamaan
ota hetkeksi syliis sun
tuu kyyneleeni karkoittamaan
tekisitkö sen tän kerran
tietää tahtoisin
jos avaimen sulle annan
mun salaisiin unelmiin
tavoitanko taivaalta kuuta
tää unelmaa onko liian suurta
mut auttaisitko onneen ikuiseen
avaisitko kahleet sydämeen
silloin silmät kiinni me laitetaan
ja kuun sillalla tanssitaan
tuu katsomaan sisälleni mun
tuu aina vain uudestaan
ota kädestä kiinni mun
jää kanssani tää tunne jakamaan
jaksaisitko mun rinnallain
päiviin tuleviin
jos rakastaa sua lupaisin
kuin en koskaan aiemmin
tavoitanko taivaalta kuuta
tää unelmaa onko liian suurta
mut auttaisitko onneen ikuiseen
avaisitko kahleet sydämeen
silloin silmät kiinni me laitetaan
ja kuun sillalla tanssitaan
toiveethan nää heitän hetkiin huomisiin
se helpointa on niin
tavoitanko taivaalta kuuta
tää unelmaa onko liian suurta
mut auttaisitko onneen ikuiseen
avaisitko kahleet sydämeen
silloin silmät kiinni me laitetaan
ja kuun sillalla tanssitaan
Saanko luvan
(säv. Samppa Komokallio, san. Kalevi Puonti)
nyt jo viimeinkin uskalsin viereen parketin mennä
minäkin
sieltä kaukaa jo sinut näin, yllättäin
tähän tunnelmaan taivuttiin, taikaan tanssin kun
vaivuttiin me vain
tätä iltaa en unohtaa voi milloinkaan
saanko luvan tanssittaa sua vielä uudestaan
tää rytmi kuljettaa näin meitä saa
kun ruusunpunaisiin, uskottiin unelmiin
niin käy kun hetkestä kii tartuttiin
suuret tunteet kun kuljettaa, pitkin lattiaa viedä
vain sua saan
vaikka soi illan viimeinen, toivoen…
Odotin läpi kylmän talven
(säv., san. Petri Munck)
sininen taivas ja polttava maa
lähdimme matkaan aamun tunteina
jätimme kaupunkimme taa
ja radio kertoo, ei viikkoon sadetta
paremmin ei kesä alkaa kai voisi enää milloinkaan
ja vierelläni sä katselet kuinka kaunis on tää maa
odotin läpi kylmän talven, kulutin kevään sateisen
ja toivoin tätä ilmaa, aurinko meitä kuljettaa
odotin läpi kylmän talven, odotin kesää tulevaa
ja nyt kun kanssas matkaa teen, en hymyä saa sammumaan
kun kesä alkoi taas
enää tunti matkaa ja sitten perillä
aurinko läpi yön meitä valvoo
lämmitellen säteillään
pysäytän auton, ei kiire minnekään
ja me laahustamme rantaan
en tahdo mitään enempää
ja vierelläni sä katselet kuinka kaunis on tää maa
odotin läpi kylmän talven, kulutin kevään sateisen
ja toivoin tätä ilmaa, aurinko meitä kuljettaa
odotin läpi kylmän talven, odotin kesää tulevaa
ja nyt kun kanssas matkaa teen, en hymyä saa sammumaan
kun kesä alkoi taas
Arvoitus
(säv., san. Mats H. Andersson-Tervald, Mikael
Martinsson,
suom. san. Jorma Toiviainen)
polveni sait sä notkahtamaan, siitä tiesin sen vaan
nyt mitkään lait ne ei koske mua kun mä valloitan sua
tää on vakavaa, en rauhaa mä saa, koskaan en vois
luovuttaa
arvoitus oot suuri, sen huomasin mä juuri
sun tuntees nyt vaan kuinka selville saan
arvoitus oot suuri, on sydämessäs muuri
ja murran mä sen, sut tahdon ja tän rakkauden
taas sun naurus tuo niin kutsuva on ja oon malttamaton
vaan kun tuun sun luo oot kuin joku muu, mitä siis tapahtuu
tää on vakavaa, en rauhaa mä saa, koskaan en vois
luovuttaa
arvoitus oot suuri, sen huomasin mä juuri
sun tuntees nyt vaan kuinka selville saan
arvoitus oot suuri, on sydämessäs muuri
ja murran mä sen, sut tahdon ja tän rakkauden
tää on vakavaa, en rauhaa mä saa, koskaan en vois
luovuttaa
arvoitus oot suuri, sen huomasin mä juuri
sun tuntees nyt vaan kuinka selville saan
arvoitus oot suuri, on sydämessäs muuri
ja murran mä sen, sut tahdon ja tän rakkauden
arvoitus oot suuri, sen huomasin mä juuri
sun tuntees nyt vaan kuinka selville saan
arvoitus oot suuri, on sydämessäs muuri
ja murran mä sen, sut tahdon ja tän rakkauden
sut tahdon ja tän rakkauden
Tanssimme yön
(säv. Samppa Komokallio, san. Jorma Toiviainen)
päivittäin vaan mietteeni karkaa sinuun, en estää mä
voi
helliä saan toivetta arkaa jonka taas mieleen se toi
sanoja silloin tarvittu ei meitä kun tunteet vei
tanssimme yön, vain yhden yön, sain hetken olla niin
onnellinen
tanssimme yön, tuon yhden yön, kokea taas tahdon sen
kiinni mä jäin tuokioon vaikka aamun se meiltä jo vei
sydämessäin sulle on paikka, valloita muut sitä ei
muistatko mua, sen tietää mä saan kun näämme uudestaan
tanssimme yön, taas yhden yön, saan hetken olla niin
onnellinen
tanssimme yön, tuon yhden yön, kokea taas tahdon sen
tanssimme yön, taas yhden yön, saan hetken olla niin onnellinen
tanssimme yön, tuon yhden yön, kokea taas tahdon sen
Kulkuri matkallaan
(säv, san. Samppa Komokallio)
kauas maailmalle tuuli miestä kuljettaa
sateenkaaren tuolle puolen matkaa tarjoaa
nyt mukanaan hän kantaa kuvaa rakkaimman
ei voisi unohtaa hän jotain milloinkaan
ja niin, kulkuri matkallaan käy taivaanrannan taa
ja niin, kulkuri matkallaan voi laulaa lauluaan
aika antaa ikävälle aina enemmän
kaikki silloin tuntuu liian kauan kestävän
voi matkamies naisestaan olla kaukana
mut voisi unohtaa ei häntä milloinkaan
kulkuri matkallaan taas laulaa saa…
Mietteiden hidas liito
(säv. Bo Söderholm, san. Lasse Wikman)
niitetyn heinän tuoksu, helteisen päivä juoksu
poutaisen pilven lento, suudelma tuulen hento
havina lehtipuiden, konsertti laulusuiden
niityllä kevyt huntu, ilmassa levon tuntu
kuvat mieleen jäävät kuin tauluun
tuoksut sinne myös tallentuu
äänet aiheen antavat lauluun
kaikki maut jo muistaa suu
tämän kun mukanaan kantaa, valon se pimeään antaa
valkean lokin kiito, mietteiden hidas liito
vedessä valonsilta, ääniä täynnä ilta
kaukana pieni tupa, viimeinkin onneen lupa
ajatus kirkas, avoin, oon vapaa monin tavoin
kuvat mieleen jäävät kuin tauluun
tuoksut sinne myös tallentuu
äänet aiheen antavat lauluun
kaikki maut jo muistaa suu
tämän kun mukanaan kantaa, valon se pimeään antaa
tämän kun mukanaan kantaa, valon se pimeään antaa
tämän kun mukanaan kantaa, valon se pimeään antaa
Kultainen rengas
(säv, san. Petri Munck)
meri huutaa, tähtitaivas säkenöi
rakkaimpaan liikaa on matkaa
sydän itkee, kyynelillä kastelee
kaipuuta suurinta tuntee
en tiedä milloin taas hänet nähdä saan
siks´ odotan yksin vaan
kultaisen renkaan kauneimman antaa
tahtoisin jos vain tuut vielä luoksein
se kertoo kaiken, rakkauden suuren
milloinkaan haihdu ei tunteista kaunein
odottaa vain yksin saan, sinua en koskaan unohda
yö on tumma, myös tummat silmät laulajan
aaltoja meren kun valvoo
ajatukset vain yksin seurana
ei kaipuusta hetkeksi rauhaa
ei sitä suudelmaa julmempaa olla vois
kun lähdit mun luotain pois
ja kun aamu sarastaa, ei rakkain tullutkaan
taas palaan uudestaan unelmiin
|